maanantai 28. joulukuuta 2015

Joulukuusi



Meillä on kuusi ja hieno onkin, vaan eipä ole kauaa. Olen kaikin puolin niin hienohipiäinen, ettei sisäkuusi sovi, mutta taaskaan ei järki sanonut mitään. Itsepäisesti vaan kuusi sisään, koska kuusi pitää jouluna olla. Ehkä sitä voisi kirjoitella ensi joulua varten sellaisen to do -listan, kun kaikki asiat on hyvässä muistissa ja ihan ykköseksi merkata, että älä osta kuusta. Sillä rahalla voisi mielummin hankkia vaikka Joulupuu-lahjoja. Silmät on kuin mansikat, eikä tuo muutenkaan hyvää ole tehnyt, joten ensi vuonna laitan lasipallot vaikka sitten ikkunaan killumaan. Muovikuusta ei meille myöskään tule, sekin on joskus tullut kokeiltua. Voihan kuusi.




Aikaisempina vuosina Ukolla oli tapana samota pitkin kotimetsiä melkeinpä päivätolkulla hakemassa kuusta, joka rouvalle kelpaisi. Välillä kävi kyllä mielessä, että onko kuusen hakeminen oikeasti niin hankalaa vai oliko kenties hiukan kyse joulusiivon pakoilusta. Nyt muutamana vuonna kuusi on haettu paikallisilta kuusimyyjiltä, jotka jo varmasti tunnistavat rouvan ulkoisen habituksen ja huokaisevat syvään, kun ilmaannun paikalle. Koska kuusi on lähes pyhä asia, on sen oltava melkeinpä täydellinen. Siitä syystä pyydän kieputtaman kuusen toisensa jälkeen, jotta varmasti valitsen juuri sen oikean. Uskomattoman kärsivällistä porukkaa, kun vielä kymmenennen jälkeen todetaan, että katsele rauhassa vaan, meillä näitä riittää.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti