sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Väriä, ainakin oranssia



Joskus tässä elämässä on hyvä pysähtyä miettimään, mikä oikeasti on tärkeää. Onko se se, että juoksemme yleisten odotusten perässä vai se että elämä tuntuu siltä, että on hyvä elää. Teemmekö erilaisia ratkaisuja toisten asettamien odotusten mukaan, asetammeko me itse lähes huomaamattamme tietynlaisia odotuksia muille. Odotuksia, joiden toteutumattomuus aiheuttaa varsin ristiriitaisia tunteita. 

Kaikki muutokset, olkoon ne sitten muiden mielestä kuinka kummallisia tai mahdottoman oloisia tahansa ovat arvokkaita silloin, jos ne parantavat yksilön elämisen laatua. Samat tavoitteet ja oletukset eivät päde kaikkiin, elämän polku ei aina ole niin suoraviivaista. On tärkeää toteuttaa omia unelmiaan ja toiveitaan siitä huolimatta, että ne eivät ole oletetun toimintamallin mukaisia. Tässä maailmassa tarvitaan väriä ja rohkeutta.

"Luovuttaminenkin on rohkeutta. Itse toivoisin, että voisin sinnittelyn sijaan antaa periksi,
jos tilanne niin vaatii."  Henna Helmi Heinonen, Kodin Kuvalehti 1/2016


10 kommenttia:

  1. Elämän täytenä eläminen vaatii tiettyä rohkeutta. Joskus sitä on, toisinaan ei. Minä ehkä harrastan enempi tuota jälkimmäistä! Persoona on sellainen, että varman päälle! Perusturvallisuus on ollut lapsesta lähtien niin monesti katkolla, että siksi kai sitä on pelkuri. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sitä ei tarvitsekaan olla aina, riittää että joskus sitä on ♥ sen tiukan paikan tullen.

      Poista
  2. Näin on tai ainakin pitäisi olla.
    Tosi nätti tulppaanimaljakko. Laitat erikoisella tavalla kukat vaasiin, täytyypä joskus kokeilla. Siinä niillä on varaa kasvaa pituutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma noiden tulppaanien kanssa on se, että kasvavat tosi paljon korkeutta ihan muutamassa päivässä, pitäisi siis lyhentää varsia aina välillä ja koska laiskuudeltaan tai kiireeltä en aina viitsi, niin sitten ne kasvavat yli ja nuokkuvat, ei silti paha sekään :)

      Poista
  3. Viisaita ja ajatuksia herättäviä sanoja.

    Aikalailla olen omia polkujani kulkenut, oman mielen mukaan elänyt itselleni mielekästä elämää, eikä suinkaan aina niinkuin odottaa voisi. Silti on vielä ainakin yksi iso toteutumaton unelma. Rohkeutta vielä lisää tarvitsisin ja ehkä sitten...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omat polut ovat parhaita ja mielekkäitä...ei sitä koskaan tiedä, kannattaa varoa, sillä unelmat tuppaavat toteutumaan jossain vaiheessa :D. Hiukan samoissa aatoksissa täällä.

      Poista